tiistai 17. syyskuuta 2013

"Mikä ihme tuo on?"

Malli: Neulottu kietaisuliivi, Novita syksy/12, malli 77
Puikot: 8 mm
  Lanka: Novitan Aino, menekki 192 g
  Koko: M

Kaapin perälle oli muutama vuosi sitten säilöytynyt viisi kerää Ainoa, joista tein viime vuoden KyJy-työnä boleron. Saamastani Novita-lehdestä huomasin tällaisen hartianlämmitin/kietaisuliivisysteemin, johon lanka vaikutti oikein sopivalta. Vielä tätä lankaa jäi, olisi voinut hyvin tehdä pidemmän tuosta, olisi alaselän saanut peitettyä samalla, sillä alaselkäni usein kipeytyy kylmässä. Tämä on vähän hassu viritelmä, R naureskeli, että mikä ihme toi on. Ehkä tästä jotain hyötyä tulee joskus olemaan, minulla on jonkinlainen visio käyttötarkoituksesta, mutta se olkoot vielä pelkkä ajatus.


Tässä vielä kuvaa "ihmetys" päällä. Tää valmistui joskus elokuussa, mutta kuvaaminen jäi pitkäksi aikaa, kaikki muut työt oli mukavampia jne. Nyt päätin ottaa itteäni niskasta kiinni, kun olen yksin kotona pitkästä aikaa kunnolla. Tykkään muuten Ainon pehmeydestä paljon, oliskohan Novitalla vastaavaa lankaa tällä hetkellä. Katselin Novitan uusia lankoja, josko uskaltautuisin kokeilemaan jotain uutta pitkästä aikaa. Neulottavaakin riittäisi, sillä sisko pyysi villapaitaa itselleen, hankala vaan itse katsella lankoja siihen, kun siskoa kutittaa monet langat. Kummityttö pyysi säärystimiä, ne pitää myös tehdä. En vain tiedä, vieläkö pinkki menisi, vai pitäisikö ostaa mustaa hilelankaa. Nämä menisivät kivasti tässä sukkasadon alla. Tällä hetkellä muuten neljät sukat kesken, hups!

Pojat ovat molemmat fuksiaisissa, joten minulla on neule- ja hömppäilta luvassa. Tässä ensimmäinen vapaa viikko kolmesta menossa, kandia aamupäivisin eteenpäin (enää olisi oikeinkirjoituksellisia seikkoja lähinnä kesken), ja iltapäivisin olen lukenut alkukasvatuksen tenttikirjaa. Huomenna piti mennä kandipalaveriin, mutta ohjaaja oli sairastunut, joten uusi yritys perjantaina. Toivottavasti nyt on jo viimeinen kerta. Lokakuun alussa olisi näillä näkymin sitten kypsärikin jo ohi ja "byebye kandi, tervetuloa gradu ja fysiikan rapsat"- iloitseminen :D Paljon olisi vielä juttuja ennen kuin valmiiksi voisi itseään kutsua, mutta eiköhän tää tästä etene taas pala kerrallaan. Joskus alkuaikoina yliopistossa joku neuvoja sanoi, että ei elefanttiakaan kannata syödä kokonaisena, vaan paloitella se sopiviksi suupaloiksi :D

Mutta nyt etsimään sopivaa hömppää neuleen seuraksi. Jos olisin ollut ahkera, olisin voinut käydä kirjastolla lainaamassa jonkun leffan, mutta taidan tyytyä tällä kertaa jo ihan kellonajankin takia Areenaan, eiköhän sieltä jotain kivaa löydy.
Rentouttavaa tiistai-iltaa muillekin!
~Kvaakkuli~

Ei kommentteja: